Heahteguovddážis sáhtát leat oadjebas. Don sáhtát geavahit akuhta fálaldaga ja orrut dáppe dassážii gávnnat eará oadjebas orrunsaji.
Jus dus ležžet mánát, de mis lea sadji sidjiide nai. Nissoniidda ja dievdduide lea sierra orrunfálaldat. Don sáhtát maiddái oažžut veahki ođđasis ásaheapmái. Heahteguovddážis lea čiegus čujuhus.
Ii dárbbaš fárret heahteguovddážii go veahki galgá oažžut. Mii fállat maiddái veahki beaivet.
Mii sáhttit addit dutnje dárbbašlaš dieđuid, doarjaga ja bagadallama oažžumis buoret eallimii veahkaválddi haga.
Riŋge midjiide birra jándora Du vásáhus bissu min duohken. Ovttas mii soahpat geainnu viidáset.
Mis lea jávohisvuođageatnegasvuohta ja don sáhtát leat anonyma jus háliidat dan. Mii ordnet dulkka sidjiide geat dárbbašit dan.
Don oaččut fuola ja doarjaga ja muhtuma geainna humat iežat váttisvuođaid birra. Mii sáhttit veahkehit du boahtit oktavuhtii veahkkeásahusaiguin ja veahkehit du ohcamiiguin.
Buohkain heahteguovddážis lea jávohisgeatnegasvuohta.
Don sáhtát maiddái sáddet e-poastta. Don oaččut vástádusa 1-2 bargobeaivvi siste. Riŋges midjiide jus dilli lea akuhta.
Don it dárbbaš leat akuhta kriissas go heahteguovddážis galggat oažžut veahki. Muhtumiid mielas lea álkibut čállit, ja sáhttá álkibut čiehkat du oktavuođa minguin. Du vásáhus bissu min duohken.
OktavuohtaIi oktage galgga ovttastallat olbmuiguin geat dahket veahkaválddi dahje dagahit balu. Veahkaváldi lea cábmit ja čiekčat, muhto veahkaváldi sáhttá maiddái leat psyhkalaš, seksuála, digitála dahje ekonomalaš.
Áhkánjárgga ja birrasa heahteguovddáš fállá vuoiŋŋastanbáikki buohkaide geat gillájit veahkaválddi. Mii veahkehit du fas oažžut oadjebasvuođa. Mii veahkehit du prosessii mii loahpaha veahkaválddi ja addá dutnje eallima ruovttoluotta:
Jus čálát midjiide min e-boastta bokte, de oaččut vástádusa 1-2 bargobeaivvi siste.
Narvik og omegn krisesenter, Postboks 66, 8513 Ankenes
Buohkat geat gillájit veahkaválddi lagas gaskavuođain lea buresboahtin váldit oktavuođa minguin. Mis lea jávohisvuođageatnegasvuohta ja buohkat sáhttet leat áibbas anonymat. Buot heahteguovddáža fálaldagat leat nuvttá. Heahteguovddážis lea čiegus čujuhus.
Ii leat goassege su ovddasvástádus gii gillá veahkaválddi. Dát lea álohii dan ovddasvástádus gii lea veahkaváldi. Ii oktage galgga dovdat heahpada dahje sivalašvuođa váivves vásáhusaid geažil. Muhto son gii gillá veahkaválddi ferte ieš váldit ovddasvástádusa hálddašit iežas eallima ja suddjet mánáidis.
Máŋgga oktavuođas lea dát hui gáibideaddji, sihke duostat bivdit veahki ja dieđihit veahkaválddi birra iežas bearrašis dahje olbmáid birrasis. Eanas olbmot geat leat gillán veahkaválddi lagas gaskavuođain vásihit:
– eai báljo luohte alcceseaset
– dovdet heahpada ja sivalašvuođa
– eahpedoaivvu
– massán jáhku sii nagodit ieža birget
– sii masset iežaset fierpmádaga
Dát leat áibbas dábálaš reakšuvnnat maŋŋel go lea gillán veahkaválddi.
Heahteguovddáš veahkeha gávdnat vuogi beassat das eret, ja veahkehit gávdnat vuogi ruovttoluotta árvvolaš eallimii.
Leat go dus váttisvuođat ieš mearridit mii dáhpáhuvvá?
Váldde minguin oktavuođa ja mii sáhttit ovttas geahččalit gávdnat čovdosiid. Ollugat jerret: Lean go gillán veahkaválddi? Maid barggan jus háliidat eret dán gaskavuođas? Makkár vuoigatvuođat mus leat jus šaddá earráneapmi? Dárbbašan go advokáhta? Ságastallama sisdoallu sáhttá leat rávven/bagadallan, dieđut, dili kárten, ja veahkehit gávdnat čovdosiid ja gieđahallan.
Mii heahteguovddážis dovdat du vuoigatvuođat já háliidit veahkehit du gávdnat ruovttoluotta árvvolaš eallimii.
Leago heahteguovddáš báiki munnje? Mun In leat cápmahallon?
Ollugat vurdet boahtit min lusa dassážii go leat vásihan fysalaš veahkaválddi. Muhto vásihit duođalaš loavkidemiid almmá ahte leat cápmahallon, lea min mielas seamma duođalaš go fysalaš illasteapmi.
Ii leat nu ahte dus fertejit leat oidnosis illasteami mearkkat vai oaččut veahki heahteguovddážis. Mii diehtit psyhkalaš veahkaváldi lea eambbo oaidnemeahttun ja dáhpáhuvvá áiggi mielde.
Áhkánjárgga ja birrasa heahteguovddáš lea vuosttašceahkkefálaldat olbmuide geat leat gillán veahkaválddi lagas gaskavuođain ja geat dárbbašit suoji dahje bagadallama. Min gávdná 24 diimmu jándoris birra jagi. Ii dárbbaš čujuhusa doaktáris go galgá boahtit min lusa dahje bivdit ságastallama. Oktavuohta heahteguovddážiin lea eaktodáhtolaš.
– Mis lea jávohisgeatnegasvuohta
– Mii sáhttit fállat oadjebas ja gaskaboddosaš orrunbáikki čiegus čujuhusas
– Mii gaskkustit oktavuođa eará etáhtaiguin ja veahkkeásahusaiguin, nugo politiijain, advokáhtain, NAV:in, doaktáriin ja eará veahkkeapparáhtain
– Mii fokuseret oadjebasvuođa ja veahki iešveahkkái
– Mis leat bargit iešguđet gelbbolašvuođain ja guhkes vásáhusain fágasuorggis
– Mis lea dieđihangeatnegasvuohta mánáidsuodjalussii jus mánná gillá fuolahusváilli dahje don válddát máná fárrui ja fárret ruovttoluotta veahkaváldi lusa.
Oktasaš heahteguovddášfálaldat Áhkánjárgga ja birrasa heahteguovddáža bokte
Dás gávnnat kvalitehtasihkkaraston dieđuid veahkaválddi birra lagas gaskavuođain, veagalváldimiid ja eará seksuála illastemiid birra.
Go hupmat veahkaválddi birra lagas gaskavuođain, de dat mearkkaša ahte don gillát loavkidemiid, kontrolla, áitagiid dahje fysalaš veahkaválddi muhtumis gean ráhkistat dahje geainna dus lea gaskavuohta ja geasa don luohtát. Sáhttá leat ovddeš dahje dálá irgi/moarsi, eallinguoibmi dahje náittosguoibmi, oarbinat, váhnemat dahje rávis mánát.
Veahkaváldi čuožžila balu ja bággema bokte. Veahkaváldi dáhpáhuvvá cábmima, sániid ja psyhkalaš kontrolla bokte.
Gávdnojit máŋggalágan veahkaválddit:
Dát lea dat veahkaváldi man lea álkimus ipmirdit lea boastut. Veahkaváldi lea fysalaš go muhtin cábmá du, čiekčá du dahje geavaha dávviriid bávččagahttit du.
Seksuálalaš veahkaváldi leat dahku mas don bággejuvvot dahje áitojuvvot searvat seksuálalaš doibmii. Seksuálalaš veahkaváldái dávjá lea čadnon heahpat. Muhto ii leat goassege gillájeaddji gii galgá heahpanit.
Li buot veahkaválddis leat sáhka cábmimis ja čiekčamis. Veahkaváldi lea maiddái bágget, loavkašuhttit dahje vahágahttit vugiiguin mat njulgestaga eai leat fysalaččat.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta stivret iežas ekonomiija. Go muhtin du gaskavuođas váldá badjelasas du ekonomiija, bágge du vuolláičállit báhpiriid maidda it mieđa dahje váldá dus ruđaid, de don gillát ekonomalaš veahkaválddi.
Ii leat dušše rumaš mii gillá veahkaválddi. Jus muhtin billista dahje vahágahttá diŋggaid balddihit dahje loavkidit, de lea dát ávnnaslaš veahkaváldi.
Čihkkojuvvon veahkaváldi lea lahka čadnon psyhkalaš veahkaváldái. Muhtun gaskavuođain lea veahkaválddi ballu mii dagaha dorvvuhisvuođa ja balu. Dát lea dávjá dábáleamos mállet veahkaváldi lagas gaskavuođain
Eaktodáhtolašvuohta galgá vuođđun buot náittosdiliin ja párraoktavuođain. Jus lea párraoktavuođas dahje náittosdilis mas vuođđun lea bággen, áitagat dahje garra deaddu, de mii defineret dán veahkaváldin.
Vuolledábiid billideapmi (VBD) lea oktasašnamahus iešguđet daguin maid dahket nieidda ja nissoniid olggut vuolledábiin, mat dahkkojit kultuvrralaš sivaid geažil. Medisiinnalaš oaidnobealis ii leat mihkkege ákkaid rievdadit dearvvaš nieiddaid vuolledábiid.
Olmmošgávppašeapmi lea organiserejuvvon olbmuid gávppašeapmi. Olmmošgávppašeapmi lea mánáid, nissonolbmuid ja dievdduid ávkkástallan čađahit bargguid ja bálvalusaid bággema, veahkaválddi, áitagiid geavaheami bokte dahje dan bokte ahte ávkkástallat olbmo rašes dili.
Sosiála mediain oaguhuvvot, givssiduvvot ja dulbmojuvvot lea vuohki mii dávjjibut geavahuvvo. Digitála veahkaváldi lea mávssahit guoimmi nu ahte juogát sus govaid ja videoid.